Read Who Owns the Learning?: Preparing Students for Success in the Digital Age by Alan November Online

who-owns-the-learning-preparing-students-for-success-in-the-digital-age

Learn how to harness students' natural curiosity to develop self-directed learners. Discover how technology allows students to take ownership of their learning, create and share learning tools, and participate in work that is meaningful to them and others. Real-life examples illustrate how every student can become a teacher and a global publisher. The embedded QR codes linLearn how to harness students' natural curiosity to develop self-directed learners. Discover how technology allows students to take ownership of their learning, create and share learning tools, and participate in work that is meaningful to them and others. Real-life examples illustrate how every student can become a teacher and a global publisher. The embedded QR codes link to supporting websites....

Title : Who Owns the Learning?: Preparing Students for Success in the Digital Age
Author :
Rating :
ISBN : 19255285
Format Type : Kindle Edition
Number of Pages : 105 Pages
Status : Available For Download
Last checked : 21 Minutes ago!

Who Owns the Learning?: Preparing Students for Success in the Digital Age Reviews

  • Pamela Hitz
    2018-12-27 05:50

    Education use to be taught in one-room schoolhouses where older students were responsible for helping to teach the younger students. At home, these same students were needed to perform jobs and chores at home that were essential to the survival of their families. As family farms became more machine driven and schools moved to graded classrooms, the value of students as contributors to the culture of our schools was lost. Teachers became the central figure in the classroom and students lost the demand for collaboration and contribution. Alan November focuses this book on bringing back the need for students to be an integral part of their learning in what he calls the “Digital Learning Farm.” The teacher now is seen more as a facilitator while the students are now directing their own learning led by their natural curiosity. Who Owns the Learning? Preparing Students for Success in the Digital Age is comprised of an introduction and six chapters well-defined chapters. The introduction is very insightful as to how Alan November came to the idea of the Digital Learning Farm. Chapter one lays out all of the components and roles of teachers and students within the Digital Learning Farm. This chapter also offers up many inspiring real-world examples. Chapters two through five goes more in depth into the roles and responsibilities of the students. Each chapter focuses on a different role. It explains the role, gives real-world examples and also offers ideas of tools to use. Chapter six brings it all together and gives real-world examples of classrooms that have made the Digital Learning Farm work for them and how they were able to do so. Throughout the book, there are QR codes and websites given as resources to help in your own journey of becoming a more student-led classroom. I first heard of Alan November while watching a TED talk featuring him at a technology conference. I found his parallel between the way things use to be in the classroom and how they could be now extremely interesting. I know that a lot of people would see this as going backward. Looking at how things were done in the classroom hundreds of years ago actually sets the students up to be self-motivated individuals. By becoming more self-motivated in school, students are growing up to become adults that are lifelong learners and are more willing to collaborate. As I was reading this book I was disappointed to see that there were not specific examples of early elementary classrooms. I am a first-grade teacher and after having read this book I felt motivated to make my classroom more student led and teacher “facilitated.” I feel that I could use some of the ideas and examples that are given in the book but they will need to be changed in major ways to work for six and seven year olds. I would highly recommend this book for all educators, but more specifically to teachers in upper elementary and beyond. After having read this book I have a better understanding of the importance of the students as contributors to the classroom. November writes, “The revolution has begun. All over North America, pioneering teachers have led the way in implementing ideas that leverage the capabilities of their students to take a more active role in the learning process.” That is the kind of “backward” thinking that I can get behind.

  • Neena Grosvenor
    2019-01-19 05:59

    A must read for educators This book is transformative in teaching teachers how to build capacity for student learning. It is a practical guide that requires a shift in pedagogical practice. In the end, if the ideas from this book are put to the test in classrooms I believe you will see engagement and empowerment among student learners reach levels that are unprecedented. I highly recommend this book!

  • Mika Auramo
    2018-12-29 06:41

    Alan Novemberin teos ”Who owns the learning” käsittelee nimensäkin mukaan oppimisen omistajuutta. Esimerkit ovat pitkälti peruskoulua ja lukiota vastaavilta luokka-asteilta, joskin muutamia tulee collegesta ja pari työelämästä. Siinä oppimisen omistajuudessa on keskeistä oppilaskeskeisyys ja käsite ”Digital learning farm”, jonka voidaan sanoa tarkoittavan pedagogisesti mielekkäiden digitaalisten materiaalien ja ohjelmien käyttöä.Kun peruskäsitteet on määritelty, esiin nostetaan tapausesimerkkien avulla neljä aluetta, joilla oppijat voivat osoittaa omaa osaamistaan: oppilaat erilaisten tuutoriaalien tekijöinä, muistiinpanojen tekijöinä (kurssiblogit ja vastaavat), kolmanneksi johdatellaan oppijoita akateemisen tutkimisen perusasioihin, lähdekritiikkiin ja tiedonetsintään ja viimeiseksi puhutaan globaalista taidoista, empatiasta ja etnokeskeisyyden tunnistamisesta.Novenberin kirja on monien muiden vastaavien tapaan rakennettu siten, että käytetään jotain pioneeriopettajaa ikään kuin tienraivaajana, ja lähdetään syventämään esimerkkien avulla, mistä siinä on kyse ja mitä voidaan saavuttaa. Amerikkalaiseen tapaan nostetaan esille lukuisia oppilaita, jotka tarjoavat kirjoittajalle, miksei lukijallekin, ahaa-elämyksiä, että näinhän tämä homma toimii. Johdannossa onkin siitä hyvä esimerkki, kun Alan oli rehtorina, ja yksi oppilas oli tullut kesälomalla luvatta tietokoneluokkaan ohjelmoimaan. Silloin hän huomasikin, että Pinkin havainnot motivaatiosta pitivätkin paikkansa, eivät ne kouluarvosanat olekaan kaikki kaikessa.Kirja onnistuu hyvin siinä, että sosiaalisen median vaikutus mielipiteiden muokkauksessa tunnistetaan hyvin, samoin yhden tietyn hakukoneen pyrkimys muokkaamaan samoin hakutuloksia yksittäisen käyttäjäprofiloinnin avulla algoritmeineen. Opettajakeskeisyydestä luopuminen tulee samoin moneen otteeseen esille, ja nykyopettajalla pitäisikin olla pyrkimys antaa oppijoiden itse asettaa kysymykset, joihin etsiä vastauksia.Digifarmiajattelun lähtökohtana on lisäksi opettajan roolin muuttuminen tiedonjakajasta enemmän mentoriksi, ohjaajaksi ja oppimisen fasilitoijaksi. Näillä farmeilla ei ole tarkoitus opiskella sisällöillä, jotka ovat vain paperin korvikkeita. Sen enempää kirjoittaja ei juurikaan ota kantaa oppimateriaaleihin sen paremmin kuin opetussuunnitelmiinkaan.Sitten taakkaa vieritetään koulujen rehtoreille ja koulutuksen järjestäjille, sillä ilman kunnon johtamista uudistuvaa oppismiskulttuuria on perin hankala viedä eteenpäin. Tällaisen oppimiskulttuurievoluutiossa tarvitaan suunnannäyttäjiä, muutosjohtajuutta ja innostuneita opettajia, jotka ovat sitoutuneet itsensä kehittämiseen ammatillisesti ja ajantasaistamaan pedagogiset näkemyksensä.Lopuksi vielä palataan oppilasnäkökulmaan ja yhdessäoppimiseen. Se osallistaa ja saa oppilaat ottamaan paremmin oppimisen kohteet haltuun kuin se vanha malli. Erilaisilla sulatutuvilla menetelmillä oppijat pystyvät toimimaan yhdessä tehokkaammin myös verkkoympäristössä. Luovuus ja innovaatio ovat arvossaan, samoin kodin ja koulun välinen yhteistoiminta. Kaiken kaikkiaan kirjaa lukiessa tuli olo, että samat asiat olen jo moneen kertaan lukenut monista eri lähteistä. Keskeisintä olivat ehkä tukeutuminen Pinkin ajatuksiin ja internetin käyttäminen hyväksi opinnoissa ja siten tehdä oppiminen näkyväksi. Tavoitteena lienee osoittaa kirjan lukijoille, että arvosanoilla ei tulisi olla merkitystä oppimisprosessissa, vaan sisäinen motivaatio ja oppilaiden omien intohimojen löytäminen saa aikaan mullistavia tuloksia. Lopuksi oppilaat kasvavat globaaleiksi keskustelijoiksi, jotka oikein ”seisovat opettajan hartijoilla”.