Read Lampaan vaatteissa by Simo Hiltunen Online

lampaan-vaatteissa

Kirpeän huumorin puhkoma hiilipaperinmusta romaani. Se tavallinen tarina nyky-Suomessa. Onnellinen ydinperhe, talousasiat kunnossa, lapset reippaita ja iloisia, tervehtivät aina pihalla - näin naapurit kertovat. Kunnes jouluaattona isä tappaa lapset vaimon nähden, sitten vaimon ja lopulta itsensä. Vaikka rikostoimittaja Lauri Kiven kuulo on vammautunut, hän näkee enemmän kKirpeän huumorin puhkoma hiilipaperinmusta romaani. Se tavallinen tarina nyky-Suomessa. Onnellinen ydinperhe, talousasiat kunnossa, lapset reippaita ja iloisia, tervehtivät aina pihalla - näin naapurit kertovat. Kunnes jouluaattona isä tappaa lapset vaimon nähden, sitten vaimon ja lopulta itsensä. Vaikka rikostoimittaja Lauri Kiven kuulo on vammautunut, hän näkee enemmän kuin muut. Siksi hän on oikea mies kirjoittamaan suuren jutun Suomea riivaavista perhesurmista. Matka tragedioiden tapahtumapaikoille ympäri Suomea vie Kiven samalla matkalle omaan menneisyyteen, ruhjottuun lapsuuteen ja hänen hylkäämänsä tyttären, kansainvälistä uraa rakentavan poptähden elämään. Kiven mielestä termi "perhesurma" on irvokasta sievistelyä, sillä murhia nämä ovat. Siinä hän on aivan oikeassa. Hiltunen kirjoittaa paitsi sukupolvesta toiselle kulkevasta väkivallasta myös anteeksiannosta. Romaani on myös kielellisesti ja temaattisesti poikkeuksellisen kunnianhimoinen rikostarina, joka ei säästä ketään. Vähiten lukijaansa. Lampaan vaatteissa on Simo Hiltusen esikoisromaani....

Title : Lampaan vaatteissa
Author :
Rating :
ISBN : 26826025
Format Type : Hardcover
Number of Pages : 418 Pages
Status : Available For Download
Last checked : 21 Minutes ago!

Lampaan vaatteissa Reviews

  • Buchdoktor
    2018-11-23 13:13

    In Nordkarelien soll ein Polizist seine Familie und sich selbst getötet haben. Die Angehörigen beharren darauf, dass es keine familiären Konflikte gab und diese Taten sich mit der Persönlichkeit des Mannes nicht vereinbaren lassen. Die verstörende Tat ist nicht der erste „Familienmord“ des Jahres und die finnische Öffentlichkeit könnte sich allmählich fragen, wie ein solches Ausmaß an Gewalt entstehen konnte. Auch die anderen Familienväter waren ganz normale Bürger, denen niemand die Tat zutraute. Lauri Kivi, der Polizeireporter der örtlichen Tageszeitung, für seine ausführlichen Reportagen bereits preisgekrönt, vereinbart mit seinem Chefredakteur eine umfangreiche Analyse der Familienmorde für die monatliche Beilage der Zeitung. Wie andere Printmedien auch ist die Zeitung vom Abonnenten-Schwund bedroht und muss geschickt lavieren, welche Inhalte sie gratis online stellt und welche nur gegen Bezahlung. Lauris Aufgabe ist es, die Gier der Leser zu befriedigen und gleichzeitig das Privatleben der Opfer weitgehend zu schützen.Gewalt ist Lauri nicht fremd; denn er wurde als Kind vom Vater brutal misshandelt und musste Gewalt gegen seine Mutter und seinen Bruder mit ansehen. Als Folge der Misshandlung ist Lauri seit seiner Kindheit auf einem Ohr taub und auf dem anderen Ohr schwer hörbehindert. Seine Kollegen mussten sich daran gewöhnen, dass er oft sein Hörgerät herausnimmt, um sich gegen seine Mitmenschen abzuschirmen. Lauri lebt allein, seit er Frau und Tochter verlassen hat, um sie vor seiner eigenen latenten Gewalttätigkeit zu schützen. Aus Rache hat seine Exfrau der gemeinsamen Tochter Aava erzählt, ihr Vater wäre tot. Seine Recherchen konfrontieren Lauri mit seiner Misshandlung durch den Vater, dem jahrelangen komplizenhaften Vertuschen der Gewalttaten durch seine Familie und der Frage, was aus seinem Bruder Tuomas geworden ist. Dem Vater wäre zuzutrauen, dass er Tuomas getötet und irgendwo verscharrt hat. Mehrere Rückblenden werfen die Frage auf, um welches Kind oder welche Kinder es sich in den grausamen Szenen handelt. Zeitweilig scheint das Tempo der Handlung sich zu verlangsamen, die Morde scheinen aus dem Blick zu verschwinden und der Roman dreht sich offenbar hauptsächlich um einen Polizeireporter der finnischen Gegenwart. Als Lauri selbst in Verdacht gerät, als Serienmörder die Familien abgeschlachtet zu haben, nimmt die Handlung jedoch wieder Tempo auf. Lauri hat Insiderwissen über die Tatorte, dessen Herkunft er nicht aufdecken will, und er zeigt bei seinen Recherchen als kriminalistisches Wunderkind Kompetenzen, die zu seiner Persönlichkeit als versehrter Einzelgänger nicht zu passen scheinen. Die Aufklärung der Familienmorde schlussendlich verdient keinen Preis für Nachvollziehbarkeit, ist jedoch durchaus akzeptabel. Die Verbindung von Lauris Schicksal mit der Stunde des Wolfes, der kältesten Stunde der Nacht, erzeugt zwar eine extrem düstere Stimmung, die Notwendigkeit für den Plot hat mich jedoch nicht überzeugt.Obwohl ich in Krimis kein Freund drastischer, expliziter Gewalt an Kindern und von offener Frauenverachtung bin, hat sowohl Lauri als Persönlichkeit mich gefesselt, als auch die Frage, was sein Recherche-Thema bei ihm ganz persönlich bewirken wird. Sprachlich finde ich „Die Stunde des Wolfes“ originell; denn offenbar wird im Finnischen hemmungslos über Doppeldeutigkeiten von Vor- und Familiennamen gespottet. Wer sich der Gewaltszenen vor der Lektüre bewusst ist, den erwartet ein nachdenklich machender Text über Rollenzuschreibungen, über die Entstehung von Gewalt und welchen Anteil Medien an der aktuellen Entwicklung haben, die Gewalttäter zu Popstars stilisieren.knappe 3 1/2 Sterne

  • Mai Laakso
    2018-11-28 11:06

    Vieläkin ajattelen, että olisiko kirja ollut parempi, jos se olisi pysytellyt perhesurmissa...en spoilaa enempää, sillä tulipa luettua hurja esikoiskirja. Tässä kirjassa on kuitenkin sellaista pahuutta, joka kulkee sukupolvelta toiselle. Tuota pahuutta selvittää rikostoimittaja, joka on hiljaa omista taustoistaan.

  • Jim
    2018-11-28 09:17

    Ik had een goed gevoel toen ik de korte inhoud las, maar het volgens mijn mening te langdradig. De spanning begint pas als je al dik over het midden van het boek bent! Zeker niet slecht maar ik heb al heel boeken gelezen die beter en spannender waren volgens mij. Maar we worden ook wel echt verwend op thriller verhalen!

  • Yv
    2018-12-03 06:18

    Vond het jammer dat ik zo weinig tijd had, omdat ik het boek nu echt in stukjes heb gelezen. Denk dat ik meer in het verhaal was gekomen als ik 'm in 2 of 3 keer had uitgelezen. We volgen Lauri Kivi, een misdaadjournalist bij een Fins dagblad. Kivi heeft een enorm slechte en gewelddadige jeugd gehad en hier heeft hij nog steeds last van. Zijn leven is gebaseerd op acties die hem toen zijn aangedaan. Kivi volgt als misdaadjournalist de moorden van iemand die gezinnen uitmoord. Verleden en heden komen bij elkaar. Wat heeft Kivi met de moorden te maken?Voor een debuut zat dit boek echt wel goed in elkaar. Een mooie plottwist en zelfs nog een paar kleintjes. Ondanks dat ik al lang dacht te weten wie de moordenaar was, bleek dit toch niet zo te zijn. In de eerste helft van het boek leren we vooral Kivi kennen. Waarom hij is wie hij is en waarom hij bepaalde dingen heeft gedaan. De tweede helft van het boek beslaat wat meer spanning.Vond de Finnen wel héél bar neergezet. Nodigt me nou niet bepaald uit om erheen te gaan op vakantie ofzo, haha.Ik denk dat ik over een tijdje, als ik wat meer tijd heb, er nog eens een re-read aan waag. Denk namelijk dat de spanning een stuk meer tot z'n recht zal komen als ik 'm niet in zoveel kleine stukjes zal lezen. En het verhaal zelf trok me wel. Leuk om het eens een keer vanuit de ogen van een journalist te zien, in plaats van een detective of agent. Voor nu even 3*.

  • Greta
    2018-12-07 13:59

    Tässä oli aineksia viiteenkin tähteen. Tiiviimpään pakettiin tämän olisi voinut pistää. Kieli välillä ihastutti ja välillä ärsytti. Joka tapauksessa erinomainen ja rohkeakin esikoisromaani.

  • Maria
    2018-12-16 14:08

    Es ist mehr als eine Schlagzeile: Ein Polizist ermordet seine Familie und schließlich sich selbst. Lauri Kivi, ein Reporter, der sich auf Verbrechen spezialisiert hat, ist entsetzt. Zu Gewalt hat er eine besondere Einstellung – in seiner Jugend wurde er von seinem Vater so misshandelt, dass er auf einem Ohr taub ist. Je mehr er recherchiert, desto genauer erkennt er ein Muster. Jemand scheint hinter diesen Morden zu stecken und sie den Familienvätern in die Schuhe zu schieben. Da ihm niemand glaubt, versucht Lauri, den Täter zu provozieren, um selbst ins Fadenkreuz zu geraten. Doch der Mörder nimmt jemand anderen ins Visier: das Mädchen Aava, Lauris heimliche Tochter. Der Spannungsaufbau war eher mäßig. Das Buch beginnt mit einem packenden Prolog, lässt dann allerdings schnell nach und wird im mittigen Teil nochmals spannend. Das Ende habe ich persönlich als eher unglaubwürdig und nicht realistisch gesehen. Trotzdem wir es auch hier nochmals spannend. Ich würde ‚Die Stunde des Wolfs‘ eher als Psychothriller einordnen, als als Kriminalroman, denn die eigentlichen Knackpunkte lagen in der Psyche der handelnden Personen.Protagonist Lauri Kivi ist eine Figur, mit der ich erst einmal warm werden musste. Er ist ein Reporter mit Ecken und Kanten, der durch seine Kindheit zwei Seiten in sich trägt. Er war mir dennoch sympathisch und ich konnte mich gut auf ihn einstellen. Die Charakterisierung der Nebencharaktere ist eher dürftig, ich hatte nur von wenigen Personen ausreichend Informationen, um mir ein ausreichendes Bild von ihnen machen zu können. Zuweilen sind auch die Handlungen für mich unglaubwürdig.Der Sprachstil des Buches hat mir jedoch gut gefallen. Er ist eher karg und direkt, was für mich gut zum Setting passt. Schön finde ich, dass bei der Übersetzung auf sprachliche ‚Besonderheiten‘ im Finnischen geachtet wurden, und das verbreitete ‚du‘ in der Anrede übernommen wurde. Somit war es zumindest sprachlich sehr authentisch.Insgesamt konnte mich das Buch nicht vollends packen. Das Konzept ist vielversprechend, konnte jedoch nicht auf vollem Potential umgesetzt werden. Das Hauptmanko sind für mich die teils unrealistischen Handlungen, die eher mäßige Spannung und das enttäuschende Ende.

  • Reetta Saine
    2018-11-27 12:13

    Puolikas päälle. Alku oli raskas, loppu meni selittelyineen vähän överiksi, mutta keskikohta oli ihan loistavaa menoa. Päähenkilön avaaminen hitaasti toimi, kieleen pääsi vähitellen sisälle ja se herutti useammankin hyrinän, henkilökemiat toimivat. Ja sitten mentiin yli.Perhesurmista olisi voinut kirjoittaa pelkästään kirjan, mutta tässä sen aiheen kohtuullisen kattavan käsittelyn jälkeen heittäydytään ihan uusvanhoille urille. Tiukempaa toimittamista ja tämä olisi helmi ja timantti.

  • Tapani Aulu
    2018-12-15 05:50

    Melkoisen tummaa ja karua tekstiä, mutta tykkäsin niin kielestä kuin tarinastakin. Vaikea uskoa että oli esikoisteos, koska niin vakuuttavaa oli. Tai sitten oli erinomainen kustannustoimittaja puukottamassa.

  • Peire Diederik
    2018-12-06 13:17

    gewoon zeer goed boek!

  • Alexandra D.
    2018-12-01 06:08

    Attention au moment où vous découvrez ce roman , sachez que vous rentrez dans un univers sombre et puissant !On nous présente ainsi Lauri Kivi, journaliste spécialisé dans les chroniques judiciaires pour un journal finlandais. Interloqué par la multiplication des familicides dans son pays il décide de se pencher sur ce qu'il considère être des meurtres en série. A commencer par la mort de la famille d'un policier très récente . Sauf que Lauri n'est pas le héros conventionnel. Enquêteur hors-pair, cet homme nous plonge dans les tréfonds du mal. Car au-delà de ces analyses fines des tueurs, de sa lecture incroyable des indices, cet homme est avant tout une victime. Victime d'un père violent, gardant des séquelles visibles et d'autres à l'âme, Lauri va mener une enquête qui va le projeter dans la noirceur ultime.Obligé de faire face à sa propre violence, et de dévoiler son propre passé, à une fille devenue adulte, cet homme va se montrer d'une pugnacité incroyable. Et quand le tueur menace sa famille, la perte de contrôle n'est pas loin... Ce roman tout en tension adopte un rythme propre aux auteurs scandinaves. Une lenteur qui permet de mettre en place des personnages complexes , et attachants . Car même quand Lauri adopte des attitudes qui choquent , on en vient à lui trouver des circonstances atténuantes . Au-delà du héros, j'ai adoré le personnage d'Aava qui vient apporter la touche d'humour nécessaire pour éclaircir le récit. Sa répartie unique et son sens de l'auto-dérision permettent d'éclater de rire à des endroits inattendus.Et la question principale tournant autour de la l'héritage de la violence intéresse et interroge. Bien écrit, se reposant sur des faits réels, cette intrigue bien construite, nous entraîne au fin fond de l'âme humaine, là où l'héritage familial lutte avec la conscience et la volonté de changer. Alors qui l'emportera ? Même si c'est son premier roman et que parfois quelques longueurs sont à noter , Simo Hultinen devient un nouvel auteur scandinave à suivre.

  • Annabee
    2018-11-19 14:08

    DRIEKWART GENIETEN EN EEN KWART VERVELINGSimo Hiltunens debuut In wolfskleren mag er zijn. Het is een goed gecomponeerd geheel van twee verhaallijnen: 1. opsporen van een gezinsmoordenaar; 2. het leven van misdaadjournalist Lauri Kivi. Deels actualiteit, deels herinneringen, een weinig originele maar effectieve insteek. Er zijn mitsen en maren: - Naar verhouding krijgen de herinneringen veel ruimte van de auteur. Waarom steeds opnieuw aanhalen hoe beroerd Lauri's jeugd geweest is? En die van diens broer Tuomas? - Dat de 'gezinsdrama's' anders in elkaar steken dan ze ogen, is van meet af aan duidelijk. Daar draait het immers om in deze thriller. Het zou pas verrassend zijn als dat niet zo was. - Op een gegeven moment weet Lauri zeker wie de moordenaar is. En dan weer niet. En dan weer wel, namelijk iemand anders, en daar is hij dan net zo zeker van. Hoe hij tot de conclusie komt wie wérkelijk de moordenaar is, is opmerkelijk. Had de politie dit in een vroeg stadium van het onderzoek niet moeten bedenken? Gelukkig is Lauri slimmer dan de rechercheurs.- Lauri komt niet sympathiek, zelfs enigszins ongeloofwaardig over. Er schuilt gevaar in hem, hij jaagt mensen tegen zich in het harnas. Dat past niet bij iemand die filosofeert en bekwaam is in het bedenken van theorieën. Zeer prettige schrijfstijl, niet-alledaagse humor, rake typeringen, heerlijk om te lezen, maar na driekwart van In wolfskleren sloeg bij mij opeens de verveling toe. Het verhaal werd langdradig, ondanks de actie die de auteur eindelijk toevoegde. Aan Hiltunen zou ik willen vragen of zijn volgende boek iets minder breedvoerig kan. En ondanks zijn nare kantjes graag weer mét Lauri Kivi.Wat had zij nou te vrezen, zij ging toch sowieso gauw dood? Vorig jaar was ze al zevenenvijftig geworden. Maar waarschijnlijk wilde oma nog langer leven, hoewel alle levensjaren die de moeite waard waren vast en zeker al achter haar lagen. Jezus, zevenenvijftig, dacht Lauri. Geen wonder dat ze er zo bij liep. Op welke leeftijd ging een mens normaal dood? Waren er mensen van ouder dan zestig die niet onder de grond lagen?[spanning 2, plot 3, schrijfstijl 4, leesplezier 4, originaliteit 3, psychologie 4]

  • Aurora
    2018-12-09 11:52

    Een thriller voor de gevorderde (thriller)lezer. Ben je een beginneling en smul je bijvoorbeeld van MJ Arlidge? Laat deze thriller dan links liggen! Je vind hem hoogstwaarschijnlijk te langdradig en wellicht te gruwelijk.Het kost een tijd om in het verhaal en de personage’s te komen. De spanning komt pas veel later in het boek. Toch heb ik er intens van genoten, wanneer je er eenmaal inzit laat het je niet meer los. Ik had echt het gevoel alsof ik me in Finland waande.

  • Nancy Lesire
    2018-11-17 07:20

    Great character description, good plot, psycological depth, a goodread!!!

  • Martine Goossens
    2018-11-23 08:04

    Dik spannend boek!

  • Hko
    2018-11-22 11:57

    aardig verhaal, veelbelovend begin maar gaandeweg wordt het allemaal wat te toevallig en te makkelijk. En de scherpe journalist is wel de held maar niet scherp genoeg onderweg ???

  • Pia Rask-Jussila
    2018-12-16 07:12

    Perinteisen laina-ajanloppumisongelman vuoksi luin tämän jötkäleen kahessa osassa, joka saattoikin olla hyvä ratkaisu - jäi aikaa sulatella & makustella juonta, jossa ulottuvuuksia riittää. Tarinan ytimessä ovat perhesurmat, joissa päällimmäisenä näyttää siltä, että isä on ottanut lapset & itsensä hengiltä. Perheitä on monia, välissä vuosia. Ja kun surmia tapahtuu, paikalla on tietysti myös toimittaja, joka samalla yrittää ymmärtää itseään, omaa elämänhistoriaansa peilaten. Käsittämättömän kova esikoiseksi! Niin nautin näistä lauseista, joissa huumori tasapainottaa vakavaa asiaa.

  • Outi
    2018-12-10 12:07

    Pohjavireeltään synkeä ja kuvaukseltaan karu tarina pahuudesta, historian toistamisesta ja perheväkivallasta. Aavistuksen venytetty joissain kohdin, mutta taidokkaasti tarinan poukkoilut niputtuu lopussa. Hiltunen kuvaa sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa sanoja säästämättä.Ei ihan perinteinen rikosromaani. Mutta viihdyttävä ja ajattelemaan kutsuva joka tapauksessa.

  • Susi
    2018-11-21 12:15

    Vaikee uskoa, että Laten vanhemmat olisivat niin intertekstuaalista porukkaa, että nimesivät poikansa Lauri Aleksis Kiveksi."Vähän" väkivaltainen, meni ehkä mässäilyn puolelle. Olisin kyllä jo ihan ekan takauman perusteella uskonut ettei lapsuus ollut hirmuisen kiva.Dekkarijuoni oli kuitenkin rehellisesti hyvä, Hiltunen johdatti lahjakkaasti harhaan.

  • Susa
    2018-12-06 12:17

    Pidin tästä todella. Kielelliset ratkaisut ei osunut silmään millään lailla. Tarina oli synkkä. Avasi airuja pohdinnalle, kuinka paljon ihmisen täytyy taistella päästäkseen irti sukupolvien kärsimyksestä. Suosittelen lämpimästi.

  • Erika
    2018-12-12 11:17

    Prima thriller, heel psychologisch. Komt langzaam op gang maar wel een erg goed verhaal.

  • Helga Lipponen
    2018-12-01 14:09

    Kielellisesti hankala, takkusin 100 sivua, sitten tarina alkoi kiehtoa, jotain liikaa, jotain liian vähän. Hiomatonta tekstiä, sankaruutta, epäuskottavuutta, kuitenkin hyvät aihiot.